
"Jos osaat rakentaa hajuista, äänistä, mauista, kankaista, väreistä ja/tai tarinoista unohtumattomia unia, unelmia ja painajaisia, laadi hakemus, jossa perustelet miksi haluamme juuri sinut. Valmista lyhyt esittelyvideo (noin viisi minuuttia) ja sujauta kuoreen todistukset opinnoistasi, kielitaidostasi ja harrastuksistasi. Oletko käynyt sirkuskoulua? Urheiletko? Tunnetko teatteria, kirjallisuutta, runoutta?" s. 13.
Unelmien kesätyöpaikka - linna Ranskassa ja mahdollisuus toteuttaa kaikkein kauheimpiakin unelmiaan. Ilmoitukseen vastaa seitsemän nuorta, kaikilla omat erikoisalat: hajuilluusiot, stunttitemput, runous ja painajaiskokkaus. Tarkoituksena on tehdä turisteille vastustamaton kokemus, mutta mitä sitten, kun painajaiset alkavat muuttua todeksi?
Pikkupainajaiset liittyvät ihmiskunnan yleisiin pelkoihin: murhaaja, veri, pimeä, kalmanhaju, syötävät torakat ja madot mönkimässä ulos mätänevistä ruumiista. Pinnan alla muhii kuitenkin pääpainajainen, vähitellen paljastuva kuolemankauhu: rutto. Visvaa valuvat paiseet kainaloissa, ysköksissä matavat bakteerit, joiden leviämistä ei voi estää, lähestyvä viimeinen hengenveto. Kaikilla nuorilla on kuitenkin omat painajaisensa, joiden toteutumista ei voi pysäyttää. Linnassa liikuskelee vanhanaikaiselta ruttotohtorilta näyttävä hahmo, ja sitten lähikylän laidoilta löytyy lehmien joukkohauta…
Kerronnallisesti kirja on mielenkiintoinen: kaikkien henkilöiden vuorottelevat, lyhyet ja nopeasti vaihtuvat puheenvuorot katkaisevat pääjuonen tuoden siihen jokaisen omia pikkupainajaisjuonia. Kaiken alla leviää kuitenkin suurin kertomus, joka nitoo nuorten ajatuksia yhteen. Tekniikka on hypnoottinen, ja pakottaa ahmimiseen. Jokaisen nuoren elämä muuttuu pelottavan paljon lyhyessä ajassa, ja tajunnanvirralla sekä keskeytetyillä lauseilla menneisyys ja nykyisyys riitelevät keskenään.
Kauhukirja sekä ulkoisilta puitteiltaan että sisäisten tapahtumien vuoksi.
Iso miinus kahdesta toimimattomasta webbisivusta, joita mainostetaan takakansitekstiä myöden. Kirja on "vanha", mutta edes jotain olisi voinut säilyttää netissäkin.
Reetta Saine
0 ihmistä on kommentoinut tätä vinkkiä.