Poikkeustila

Aluksi sota ei kosketa lapsia: perheen äiti matkustaa diplomaattitehtävissä pois, ja lapsille jää koko auringonpaisteinen kesä itselleen. Daisyn ja Edmond-serkun rakkaus syvenee suhteeksi, ja huolenpito kattaa koko perheen. Kun sota syttyy, tiedot tihkuvat hitaasti maaseudulle - pahat tapahtumat tuntuvat olevan kaukana.

Ruoan säännöstely ja sotilaiden ilmestyminen kylään järkyttää kaikkia. Kun sotilaat lopulta ottavat haltuunsa maatilan ja lapset lähetetään vieraisiin perheisiin, on tuho jo lähellä. Kuolema on läsnä sekä vihollisen että omien sotilaiden keskuudessa, eivätkä siviilitkään ole turvassa. Lopulta Daisy joutuu epätoivoiselle pakomatkalle nuoren Piperin kanssa. Ainaisen nälän, kylmyyden ja sairauden painaessa lapsia, he tekevät matkaa hitaasti kohti serkkujen olinpaikkaa. Siellä odottaa järkytys: kaikki on tuhottu.

Daisy pääsee lopulta Yhdysvaltoihin, mutta edessä on vuosien jälkeen paluu takaisin - tutkimaan mennyttä, arvioimaan sodan tuhoja ja etsimään menneen rakkauden jäänteitä. Jälleenrakentamisen vaikeutta ei pysty edes kuvailemaan.

Romaani on unenomainen, tajunnanvirtaa ja kieltä kauniisti käyttävä teos. Tapahtumien järkyttävyys on vahva vastakohta herkälle kuvaukselle, ja ahdistavan todenmakuinen kuvaus jättää lukija hyvän ja pahan voimien keskelle. Kaikki muuttuu suhteelliseksi, ja tärkeintä on vain selviytyminen, kunkin selviytyminen omalla tavallaan. Sota vaatii kuitenkin uhrinsa, ja jokainen joutuu luopumaan jostain: hengestään, tulevaisuudestaan, ajatuksistaan, rakkaudestaan.

Reetta Saine