Lainasin kirjan muutama kuukausi sitten kirjastosta - ja petyin. Takakannen perusteella olisin uskonut kirjan paremmaksi, mutta surkea se ei sentään ollut. Se ei vaan yksinkertaisesti täyttänyt toiveitani.

”Mikael pysähtyi hetkeksi. Ylhäältä rinteeltä näki laaksoon ja kaupunkiin. … Kapeat kadut suikertelivat rakennusten välissä kohti meren rantaa ja satamaa. Hän tunsi niistä jokaisen, tiesi jokaisen kapean kujan ja talojen pihoihin kätkeytyvät piilopaikat, joissa hän vielä muutama vuosi sitten oli juoksennellut huolettomana ja vapaana tietämättä mitään maailman pahuudesta.”
Mikaelin kotikaupunkia hallitsee tyranni Musta Susi armeijoineen. Monet miehet onnistuivat vallanvaihdon aikana pakenemaan läheisille vuorille ja liittyneet sisseihin. He olivat ainoita, jotka uskalsivat panna Mustalle Sudelle hanttiin. Mikaelin olisi pian itsekin tehtävä päätös, kuten kaikkien täysi-ikäisiksi tulevien poikien, liittymisestä Mustan suden armeijaan. Vai valitseeko hän isänsä ja veljensä tavoin vuorille pakenemisen?
Tarinan kuluessa Mikael tapaa salaperäisen Samiran, jonka haaveena on kesyttää itselleen musta sudenpentu. Mikaelin ja Samiran ystävyys syvenee rakkaudeksi, mutta siltikään Samira ei pysty täysin luottamaan Mikaeliin ja kertomaan hänelle totuutta itsestään.
Päättääkö Mikael liittyä Mustan suden joukkoihin? Onnistuuko Samira toteuttamaan haaveensa ja paljastamaan itsensä Mikaelille? Nämä selviävät, kun luet kirjan.
Marja-Leena Lempisen kirjoittama kirja tarjoaa mielenkiintoista luettavaa sekä historiallisista tarinoista että fantasiasta pitäville. Kirjan tapahtumarikas tarina imaisee lukijansa mukaan keskiaikaisen kaupungin elämään. Siitä löytyy sekä rakkautta, jännitystä että elämän pohdiskelua.
Lainasin kirjan muutama kuukausi sitten kirjastosta - ja petyin. Takakannen perusteella olisin uskonut kirjan paremmaksi, mutta surkea se ei sentään ollut. Se ei vaan yksinkertaisesti täyttänyt toiveitani.
Luin kirjan sen melko mielenkiintoisen takakansi tekstin perusteella ja petyin kauheasti, koska mielestäni kirjassa useasti toistetaan samaa ja jumitetaan monta sivua samassa kohtaa. Siksi tylsistyin kirjaan jo ennen puoliväliä, eikä loppukaan mikään mahtava ollut.
2 ihmistä on kommentoinut tätä vinkkiä.