Lauha, 9 vuotta, ei tykkää koulusta. Parasta siellä ovat ne välitunnit, jolloin hän on järjestäjänä ja saa olla sisällä. Luokkakavereiden mielestä Lauha haisee pahalle ja tämän uimakassillekin nauretaan.
Koulussa opettaja nöyryyttää Lauhaa pienimmistäkin virheistä. Kotona isä hoputtaa Lauhaa tylsään suunnistuskouluun ja äiti lukee pikkuveljelle satuja. Pikkuveli on muutenkin jotain ihmeellistä ja Lauha vaan vastaanhangoitteleva koululainen.
Tähän asti Lauha on soittanut leikkipianoa ja leikkinyt koulua Muro-karhun kanssa, mutta sinä päivänä, kun yläkoululainen Heta tulee kouluun työharjoitteluun, kaikki muuttuu. Muro-karhu meinaa tulla ihan kateelliseksi, kun Lauha kertoo tälle kotona, mitä päivällä välitunneilla tapahtui.
Heta tykkää piirtämisestä aivan kuin Lauhakin, ja Heta juttelee Lauhan kanssa, eikä paasaa tai kysy käsittämättömiä kysymyksiä, joihin ei voi vastata kuin yhdellä tavalla: "Ei, ei meidän koulussa kiusata ketään", "Kyllä, tottakai me kerromme aikuiselle, jos meitä kiusataan." Hetalle voi kertoa kaikenlaisia asioita.
Kirja on surullinen, mutta Hetan kertomukset ja piirrokset luovat toivoa Lauhan elämään. Ulkopuolisuuden ei tarvitse jatkua. Vaikka viikossa kaikki ongelmat eivät ratkeakaan, Lauhalla on onnellisia tulevaisuudensuunnitelmia.
Kirjan kuvituksesta vastaa Aino-Maija Metsola.
0 ihmistä on kommentoinut tätä vinkkiä.