Hopeahevonen

Punatukkainen, poikamainen ja tulisieluinen Katriona elää äitinsä, isäpuolensa ja sisarustensa kanssa Leinikin majatalosssa. Kat keskittyy lähinnä majatalon vieraiden hevosten hoitoon, eikä tule toimeen isäpuolensa kanssa. Jatkuvat yhteenotot saavat Katrionan sisällä asuvan piikikkään pedon nostamaan päätään ja syöksemään ilkeyksiä, joista on usein seurauksena selkäsauna.

Eräänä syysiltana majataloon ilmestyy kaatosateen keskeltä erikoinen vieras, arpinen nainen hopeanhohtoisella hevosellaan. Nainen on bredinari, vapaana ratsastava viestinviejä. Bredan maassa itsenäisesti kulkeva nainen on harvinainen, sillä yleensä naiset pysyvät uskollisina synnyinseuduilleen ja vain miehet tekevät matkoja. Kat hoitaa naisen hevosta, Huurretta, ja huomaa tämän olevan hornanhevonen, joka aistii ihmisen tunteita. Hevosen silmät ovat kuin öisin saalistavan kissapedon silmät. Kat tulee kuitenkin hevosen kanssa yllättävän hyvin toimeen ja käy ratsastamassa tällä salaa.

Bredinarin lähtiessä tämä sujauttaa Katrionalle hopeisen kolikon, jonka Kat kätkee salataskuunsa. Kat huomaa, että nainen aavistaa hänen ratsastaneen hopeahevosella. Katriona alkaa haaveilla elämästä vapaana bredinarina. Äiti on kuitenkin suunnitellut Katrionan tulevaisuuden valmiiksi, ja lähettää tämän kasvattityttäreksi muualle, koska Katin ja isäpuolen suuret persoonat eivät mahdu saman katon alle.

Hopeakolikolla on kuitenkin tarkoituksensa, ja Katriona tapaa Huurteen uudelleen. Samalla hänen tulevaisuutensa suunta alkaa hahmottua. Katrionan tarina jatkuu Kärppä ja Keskiyö-nimisissä kirjoissa.