Tahdon mukaan. Me kirjailijat tuhisemme aika ison osan päiväämme yksin koneen ääressä. Yksin koneen ääressä olen tietysti Sivupiiriä lukiessanikin, mutta silti mukana isossa joukossa kirjoista kiinnostuneita. On se kivempaa kuin yksin yksin oleminen.
Joskus olen pelotellut itseäni kuvittelemalla, minkälaista olisi, jos ei olisi kirjoja. Mitä tekisin, kun haluaisin tutustua ihan erilaisiin ajatuksiin kuin omani? Entä kun haluaisin tietää aivan erilaisista ympyröistä ja ympäristöistä kuin omani? Kun haluaisin nauttia kielestä, nauraa, pyyhkiä salaa kyyneleen silmänurkasta? Eikä minulla olisi kirjaa.
Onneksi ei oikeasti tarvitse joutua noin painajaismaisiin tilanteisiin. Meillä on kirjat, ja se on hyvä se! Kaiken lisäksi niistä voi saada vinkkejä ja arvosteluja luettavakseen. Oman maun ei tarvitse osua yksiin toisen tekemän arvostelun kanssa, mutta kiinnostava toisen mielipide silti aina on.
Minulla on edessäni vilkas viikonvaihde. Perjantaina on tyttärenpojan synttärit, lauantaina Suomen nuorisokirjailijoiden seminaari Haikon kartanossa ja sunnuntaina kirjamessut Lahdessa. Joka päivä pitää lisäksi panna kotia pakettiin putkiremonttia varten. Ja silti, uskokaa pois, jossain vaiheessa joka ikinen päivä lukaisen jotain vaikka salaa itseltänikin. Kun elämä tuntuu vähän kiireiseltä, on erityisen tärkeää rauhoittua hetki kirjan ääressä.
Minkähän kirjan ensimmäiseksi valitsisin? Mikä on sinun stressikirjasi?


