Viikon tilaisuudet ovat onnellisesti ohi - pienistä kauhun hetkistä huolimatta. Viime sunnuntaina 18.10. järjestettiin Helsingin kirjailijoiden Sadun päivän lastentapahtuma.
Me tilaisuuden järjestäjät olimme suunnitelleet kaiken huolellisesti ja varmistaneet esiintyjien tulon vielä viime hetkellä. Ohjelman aloittaisi nukketeatteri, olisi satujen luentaa ja lopuksi esiintyisi poliisiorkesterin suosittu lastenbändi "Nallekopla", jonka varaus oli jouduttu tekemään jo alkuvuodesta.
Kaiken kiireen keskellä tapahtui sellaista mitä usein sattuu elämässä. Jokin pikku juttu uhkaa pilata kaiken, vaikka kuinka olisi yrittänyt suunnitella ja varautua tarkkaan etukäteen.
Villa Kivessä oli saatu kaikki valmistelut tehdyksi ja tilaisuus oli juuri alkamassa, kun esiintyjien huoneen, Lintukodon, ovi naksahti odottamatta lukkoon. Suuri osa esityksiin varatuista tavaroista oli siellä - samaten kuin lukossa olevan oven ainoat avaimet. Vahtimestari oli vähän aikaa sitten sanonut lähtevänsä kotiin.
Seisoimme hetken tuijotellen toisiamme pöllämystyneinä, sillä yleisöä alkoi jo valua sisään. Joku totesi kolkosti, että talossa ei ollut enää ketään, joka saisi oven auki. Mitä tekisimme? Pitäisikö yrittää soittaa vahtimestarille? Melkein kaikkien kännykätkin olivat lukitussa huoneessa. Koko tilaisuus uhkasi mennä pilalle.
Aloimme suunnitella kuumeisesti kaikenlaista. Mietittiin jonkinlaisten tiirikoiden käyttöä, mutta joukossa ei ollut ketään sen alan ammattilaista. Abloy näytti vahvalta. Poliisiorkesteri olisi ehkä osannut hoitaa homman, mutta he eivät olleet vielä paikalla. Joku ehdotti jopa ikkunan rikkomista, mutta se ei saanut kannatusta. Viimein lähdimme juoksemaan paniikissa ympäri taloa. Avaimet oli löydettävä ja nopeasti.
Onni potkaisi meitä pehmeällä huopatossulla, sillä yksi avainten haltija sattui kuitenkin olemaan talossa. Lintukodon ovi aukeni ja me huokasimme helpotuksesta.
Ohjelma sujui sen jälkeen hyvin. Yleisöä virtasi sisään koko tapahtuman ajan ja talo oli pian pullollaan väkeä. Nukketeatteri Helmen esitystä seurattiin keskittyneesti, samoin sadunkerrontaa. Lapset osallistuivat innokkaina palkintokilpailuun ja Nallekopla oli suuri menestys, koko yleisö tempautui mukaan laulamaan Lasten liikennelaulua ja Mikki-hiirtä merihädässä.
Oli hauska nähdä miten innokkaasti lapset onkivat kirjoja Satumerestä, jonka eteen kerääntyi pitkä ja vilkas jono. Wellamolla oli hikiset hommat kiinnittäessään ongenkoukkuihin kustantajien ja kirjailijoiden lahjoittamia lastenkirjoja.
Tilaisuus onnistui siis loistavasti alun pikku pelästymisestä huolimatta.


