Kun Perry tapaa Arian, hän ei voi ymmärtää tyttöä muuna kuin asukkina. Eikä Aria Perryä muuna kuin ulkopuolisena, villinä. Mutta nuorten tutustuessa lähes väkisin toisiinsa, he oppivat toisistaan asioita, jotka muuttavat heidän välisiään mielipiteitä vahvasti. Mutta mitä mahdollisuuksia näillä kahdella on Eetteri-myrskyjen ja maailmanherruutta taivoittelevien ihmisten keskellä?
Parasta on …
KAIKKI! Aivan todella upea, fantastinen tarina! Pidin siitä, kuinka juoni eteni (se oli kerrankin hieman erilainen), ja vaikken yleensä pidä siitä, niin lukiessa ei haitannut, vaikka kirjassa oli kaksi kertojaa vuorollaan, ja ne kerrottiin 3. persoonassa.
Ei minä-kertojaa.
Se oli aluksi outoa, mutta ei se oikeastaan pistänyt silmään, sitä vain luki ja luki. Tuntui kuin kirjan kannet olisivat liimaantuneet kämmeniin kiinni minne sitä sitten menikin... Vaikkei pystynyt lukemaan jossain vaiheessa, kirjaa kuljetti mukana odottaen vain sitä hetkeä jolloin sen voisi jälleen avata. Se herätti myös paljon tunteita, sai itkemään ja nauramaan, milloin mistäkin syystä. Se vei todellakin mukanaan...
Tunnelma on …
ahdistava, hauska, jännittävä, pelottava, surullinen, vakava, yllättävä.
Paikkoja, joissa luettuna kirja voisi olla parhaimmillaan
kahvila, juna, koti, koulu, uimaranta, kaupunki, kesämökki.
Kirjan arvosteli: no one — Pe, 13/07/2012 - 21:36
8 ihmistä on kommentoinut tätä vinkkiä.