Viivi Hyvönen

Kirja kertoo …

Haukka ei ole aivan normaali ihminen. Hänellä ei kulje suonissa verta vaan mahlaa, kuten kaikilla Metsinkäiskansalaisilla. Hänen kulkuri äitinsä kuoltua kymmenen vuotias Haukka joutui luostariinkouluun, olihan tämä hänen äitinsä viimeinen toive.Nyt seitsemän vuotta luostarikoulua käynyt Haukka on kokenyt enonsa Jylhän opetukset kovan käden kautta, kuten myös hänen inhoama serkkunsa Leimu. Kulkureiden, hänen toisen perheensä, tultua yöpymään luostariin pääsee Haukka heidän mukaansa. Kokko, kulkureiden päälikkö ja Haukan sijaisisä, ja hänen tyttärensä Kaarne sekä muut matkaavat metsään, Muorin luo, jonne Haukka ja Kaarne jäävät seuranaan Tuoni, susi ja Vuolas.Pian Haukka ymmärtää olevansa sotkeutuneena tahtomattansa sotaan, joka on kahden eri kansan välillä.

Parasta on …

Yleensä kiertelen suomalaiskirjailijoita, syystä tai toisesta. Tämänkin kirjan satuin ottamaan käteeni vain, koska halusin jotakin lukemista ja kirjasto oli jo menossa kiinni. Onneksi otinkin. Hyvönen oli kirjaa kirjoittaessa 18-vuotias, aika nuori mielestäni, mutta kirjailijan kirjoittama kirja on aarre.
On mukavaa seurata ehkä hiaman sekavaksi käyviä tapahtumia ja Haukan ja Kaarneen ystävyyden syventymistä.
Ainut ehkä mistä en kirjassa pitänyt oli monet hahmot. Aina välillä piti laskea kirja kädestäni ja pysähtyä miettimään kuka taas tuo olikaan. Mutta luonnon läheiset nimet, kuten Haukka, Kaarne, Kokko, Utu jne. olivat mukavaa muutosta muuten fantasia kirjojen vaikeille nimille. Ja kun tarkemmin ajattelee onhan luontokin osa suomalaista tarinankerronta historiaa sopivat nimet tähän kirjaan.

Tunnelma on …

ahdistava, jännittävä, surullinen, yllättävä.

Paikkoja, joissa luettuna kirja voisi olla parhaimmillaan

koti, uimaranta, kesämökki.

Kirjan arvosteli: Brunojr — Su, 13/06/2010 - 17:11

---

• Julkaisuvuosi:

  1999

• Kustantaja:

  WSOY

• ISBN:

  9510233862